Niinistöltä vetoapua myös maakuntauudistukseen?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä on julkaistu viime aikoina kaksi kirjaa. Niistä tehtyjen tulkintojen mukaan Niinistö toimii kuin Urho Kekkonen tai jopa on kuin Urho Kekkonen.
Mikäpäs siinä. Kekkonen oli hyvä ja arvostettu presidentti. Hänen pitkän presidenttikautensa aikana Suomi nousi syvältä laakson pohjalta kohti avarampia maisemia. Kekkosen kausi oli aluepolitiikan kulta-aikaa. Suomeen perustettiin maakuntayliopistot ja lukuisia valtionyhtiöitä. Talous vahvistui ja kansakunta vaurastui. Onnistuneen puolueettomuuspolitiikan ansiosta Suomen asema idän ja lännen välissä vakiintui.
Niinistön aikana Suomen ulkopoliittinen asema on edelleen vahvistunut, mistä hyvänä esimerkkinä toimii suurvaltajohtajien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen kesällä Helsingissä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kansalaiset kaipaavat jälleen vahvempaa aluepolitiikkaa. Poliittisten päättäjien pitäisi vastata tähän vaatimukseen konkreettisilla toimenpiteillä, ei vain tyhjillä lupauksilla juhlapuheissa.
Viime päivinä on kohistu toiseen kirjoista sisältyvästä tiedosta, jonka mukaan Niinistö vaikutti arvovallallaan kilpailukykysopimuksen syntymiseen syksyllä 2015. Uutisoinnin tuoksinnassa ”kaiken maailman dosentit” – Juha Sipilää lainatakseni – ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan Niinistö on saattanut ylittää valtaoikeutensa.
Valtaoikeudet ovat kuin veteen piirretty viiva. Viisas johtaja osaa käyttää niitä kulloisessakin tilanteessa maan kokonaisedun edellyttämällä tavalla. Juuri näin Niinistö on toiminut.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vuosikymmenen eri muodoissa valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on eduskunnassa vaikeuksissa. Uudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä ja suurimmista reformeista. Voisiko tasavallan presidentti Sauli Niinistö käyttää arvovaltaansa myös tähän uudistukseen sisältyvien solmujen aukaisemisessa?
Sauli Niinistö tulee jäämään historiaan vahvana ja tehtävässään erinomaisesti onnistuneena presidenttinä. Historiallisen makusote-uudistuksen maaliin saattamisessa avustaminen kirkastaisi Niinistön kruunua vielä hivenen lisää.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustajaehdokas (kesk.)
Jyväskylä
Eipä ole sitten koko kansan presidentti.
Ilmoita asiaton viesti
Jep runnotaan tämäkin läpi voimalla kun viisaudella ei osata, eikä sitä omata, seurauksista, hinnasta tai uhreista välittämättä, kuulostaa ihan demokratialta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ajatus. Niinistöllä varmaan olisi asiallinen kanta tähänkin asiaan, kuten yleensä. Ylipäätään en ymmärrä, miksi vapailla vaaleilla valittu tasavallan presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö ei saisi ottaa kantaa myös sisäpoliittisiin asioihin. Eiväthän maan sisäiset ja ulkoiset asiat voi olla erillään toisistaan. Pitäähän oikean käden tietää, mitä vasen tekee. Päätöksiä presidentti ei sisäpolitiikassa tietenkään voi itsenäisesti tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Tänä päivänä Suomen tasavallan presidentti EI voi puuttua sisäpolitiikkaan ja piste. Kekkosen aika oli silloin suomi oli silloin hänen käskyvaltansa alla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos presidentiltä halutaan vetoapua uudistuksiin, niin olisi syytä palauttaa presidentille oikeus hajoittaa hallitus ja eduskunta.
Näin vetoapu toimii: ”Hoitakaa homma, tai uudet vaalit.”
Kaikenlainen uudistusten sisältöön puuttuminen olisi demokratian hengen vastaista.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan, ettei Niinistöllä ole haluja puuttua soteen edes viiden metrin kepillä. Se on eduskunnan ja hallituksen asia hoitaa maaliin. Tosin näyttää siltä, että erimielisyydet ovat suuret. Sisäpolitiikan laineet lyövät korkeina. Oppositio jarruttaa minkä voi. Tosin löytää kaiken kyllä vielä edestään, jos pääsee vaaleissa valtaan. Perustuslaista on muodostunut keppihevonen, jolla ratsastetaan. Seuraavakin oppositio tietenkin osaa tehdä samoin.
Ilmoita asiaton viesti