Petri Neittaanmäki

Suomi nousee

Sipilän hallitus aloitti keväällä 2015 työnsä vaikeassa tilanteessa. Valtio velkaantui nopeaa vauhtia ja työllisyyskehitys oli heikko.

 

Keskusta kävi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin teemalla ”Suomi kuntoon”. Nyt kun vaalikautta on jäljellä noin yksi vuosi, tehdyn työn tulokset alkavat näkyä. Talous kasvaa tänä vuonna valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan jo 2,6 prosenttia. Samoin työllisyyskehitys on vahvaa. Hallitus saavuttanee 72 prosentin työllisyystavoitteensa.

 

Tämän kaiken saavuttaminen on vaatinut myös kovia uhrauksia. Kipeitä leikkauspäätöksiä on jouduttu tekemään ja jäädyttämään etuuksien indeksejä. Nämä ovat tuntuneet monien kukkarossa. Työttömille on tarjolla porkkanan lisäksi myös keppiä ns. aktiivimallin muodossa. Tämä kaikki on ollut kuitenkin välttämätöntä suurimman tavoitteen eli Suomen talouden kuntoon saamiseksi. Vahva valtiontalous turvaa parhaiten myös pienituloisten ihmisten tulokehityksen tulevina vuosina.

 

Hallituksen suurista uudistuksista merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus, johon liittyy myös maakunta- ja valtionhallinnon toimintojen uudelleen järjestäminen. Uudistus kulkee nimellä maakunta- ja sote-uudistus, tuttavallisemmin makusote.

 

Uudistuksen tavoitteena on koota yhteen varsin hajanainen palveluiden järjestäjien joukko 18 maakunnan ympärille. Uudistus on loppusuoralla eduskunnassa ja siihen liittyvät lakiehdotukset on tarkoitus hyväksyä kesäkuun puolella.

 

Monet ovat asettuneet vastustamaan uudistuksen aikaansaamista, kärkinimenään Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Tälle ei ole olemassa kunnollisia perusteluja. Suomi siirtyy uudistuksen myötä eurooppalaiseen viiteryhmään, jossa tämänkaltaisille palveluille on oma demokraattisesti valittu hallinto. Samalla päästään eroon sadoista kuntayhtymätasoisista organisaatiosta. Järjestelmä tehostuu ja virtaviivaistuu. Tavoitteeksi on asetettu miljardiluokan säästöt.

 

Jos lakiehdotukset hyväksytään suunnitellusti, Suomessa järjestetään lokakuussa ensimmäiset maakuntavaalit. Niihin liittyvä ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

 

Näistä positiivisista uudistuksista huolimatta tehtävää riittää tulevillekin vuosille. Suomessa on meneillään ennennäkemättömän voimakas alueellinen keskittymiskehitys, jossa työpaikkoja ja väestöä keskittyy maan suurimpiin keskuksiin. Seuraavan hallituksen ohjelmassa on linjattava voimakkaasti, että tätä kehitystä voidaan ja sitä tulee tasapainottaa aluepoliittisilla toimenpiteillä muiden Pohjoismaiden tapaan. Myös viljelijäväestön tilannetta on pikaisesti korjattava, jos haluamme säilyttää puhtaan kotimaisen ruoantuotannon myös tulevaisuudessa.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella Britannian myrkytystapaus ja Syyrian kaasuisku ovat kiristäneet suurvaltojen välit äärimmilleen. Suomen linjana on ollut perinteisesti toimia kansainvälisissä konflikteissa pikemminkin lääkärinä kuin tuomarina. Tämä on pohjautunut Paasikiven-Kekkosen linjaan, jonka mukaan olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka pyrkii pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella ja olemaan puolueeton niihin nähden.

 

Euroopan unionin jäsenenä tämä asetelma on hivenen muuttunut, sillä Suomi osallistuu unionin yhteiseen kannanmuodostukseen. Tästä huolimatta Suomella voi ja meillä tulee olla myös omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä liikkumatila on käytettävä viisaasti hyväksi.

 

PETRI NEITTAANMÄKI

YTM, maakuntahallituksen jäsen (kesk.)

Jyväskylä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat